Politiikassa on mielest\u00e4ni t\u00e4rkeint\u00e4 hahmottaa kokonaisuuden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t useat osakokonaisuudet ja n\u00e4hd\u00e4 asioiden syyt, seuraukset sek\u00e4 vaikutukset toisiinsa. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee erityisesti talouskysymyksiss\u00e4, jossa pienikin liikahdus yhdess\u00e4 asiassa voi aiheuttaa melkoisen dominopalikka-efektin.<\/p>\n\n\n\n
Vantaan kaupunki on sitoutunut MAL-tavoitteisiin, jotka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t Vantaan kaavoittavan uutta asumista joka vuosi 1 650 asunnon tuotantoon vuodessa. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tavoitteena on kasvattaa m\u00e4\u00e4r\u00e4 2 720 asuntoon vuodessa. Viimeisen viiden vuoden aikana Vantaan v\u00e4est\u00f6 on kasvanut keskim\u00e4\u00e4rin 3 900 asukkaan vuosivauhtia. V\u00e4est\u00f6nkasvu on ollut 100 % vieraskielist\u00e4, eli tilastollisessa kokonaiskuvassa jokainen uusi asukas on vieraskielinen. Elinkeino- ja ty\u00f6llisyysjaostolle avattiin helmikuussa Vantaan kaupungin madonlukuja: 2\/3 Vantaalle muuttavista ei ole ty\u00f6suhteessa. Ty\u00f6tt\u00f6mist\u00e4 48 % on vieraskielisi\u00e4, ja vieraskielisten ty\u00f6tt\u00f6myysaste on 25 %. T\u00e4st\u00e4 yht\u00e4l\u00f6st\u00e4 ei voi mit\u00e4\u00e4n muuta todeta kuin sen, ett\u00e4 jokainen uusi kerrostalo pahentaa Vantaan taloudellista tilannetta. Verotulot ovatkin olleet vuosia sivuttaisliikkeess\u00e4, eli kokonaisverotulot eiv\u00e4t kasva, vaikka v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa yksinkertaisesti sit\u00e4, ett\u00e4 Vantaan pit\u00e4isi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti lopettaa kaikkien kerrostalotonttien kaavoittaminen ja kaavoittaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n pientalotontteja. Kerrostalotonttien kaavoitus palvelee ainoastaan sijoittajia, jotka ostavat asunnot sijoitusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja KELA maksaa asumistuet, eli siis veronmaksaja. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy erityisen karusti varsinkin Myyrm\u00e4ess\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Vantaan ratikka pahentaisi t\u00e4t\u00e4 kuviota entisest\u00e4\u00e4n. Ratikka rakennetaan velkarahalla, ratikan kokonaiskustannuksen t\u00e4m\u00e4nhetkinen arvio on 600 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 30 %. Valtion osuuskin on toki veronmaksajien rahaa. Vantaa ottaa ratikkaan velkaa n. 420 miljoonaa euroa, tai jopa enemm\u00e4n, jos todelliset kustannukset kasvavat, joka ik\u00e4v\u00e4 kyll\u00e4 yleens\u00e4 on ollut isoissa julkisissa hankkeissa aina ollut todellisuutta. Vantaan velka on jo nyt miljardi euroa, ja lis\u00e4ksi konsernivelkaa on toiset miljardi euroa. Ratikkaa on markkinoitu ihmeidentekij\u00e4n\u00e4, miten uudet kerrostaloalueet ja uudet asukkaat maksavat ratikan takaisin kolmessakymmeness\u00e4 vuodessa. N\u00e4ill\u00e4 madonluvuilla homma ajaa entist\u00e4 nopeammin p\u00e4in sein\u00e4\u00e4 ja totaaliseen sy\u00f6ksykierteeseen ratikan siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Ratikan toteutus pit\u00e4isikin laittaa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti j\u00e4ihin. <\/p>\n\n\n\n
Vantaa ei ole viel\u00e4 taloudellisesti menetetty ja suunta on k\u00e4\u00e4nnett\u00e4viss\u00e4, jos tehd\u00e4\u00e4n oikeita p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Pientalotonttien lis\u00e4ksi erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi kaavoittaa yritysel\u00e4m\u00e4n tarpeisiin tontteja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Vantaan tilanne on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen tragikoominen: Monet suurehkot ty\u00f6nantajat ovat ilmoittaneet l\u00e4htev\u00e4ns\u00e4 pois Vantaalta, Fazer, Valio ja Afry esimerkiksi. Jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4iden kolmen mukana l\u00e4htee 2000 ty\u00f6paikkaa. Fazerin ja Valion tilat ovat v\u00e4hemm\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4en ratikkareitin varrella. On siis yritysten n\u00e4k\u00f6kulmasta parempi myyd\u00e4 tonttimaat kerrostalomaiksi, ottaa rahat ja juosta. Vantaan johtavat virkamiehet ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t voivat taputtaa itse\u00e4\u00e4n selk\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 loistavasta politiikasta, joka t\u00e4h\u00e4n on johtanut. Vantaan pit\u00e4\u00e4 ottaa siis lusikka kauniiseen k\u00e4teen ja ryhty\u00e4 profiloitumaan yritysten kaupungiksi. Meill\u00e4 on kansainv\u00e4linen lentokentt\u00e4 ja Suomen p\u00e4\u00e4rata kaukojuna-aseman kera. Jo yksist\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 ev\u00e4\u00e4t ovat sellaiset, joilla luulisi ponnistavan, jos tahtotilaa l\u00f6ytyy. Olenpa er\u00e4\u00e4ss\u00e4 keskustelussa kerran heitt\u00e4nyt ideana senkin, ett\u00e4 Vantaan tulisi olla ammattilaisten kaupunki: Vantaalla liian usein harmitellaan sit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole korkeakoulua. Miksi pit\u00e4isi olla? Ent\u00e4 jos meill\u00e4 olisi Suomen paras ammattikoulu ja Suomen parhaimmat ammattilaiset? Mik\u00e4\u00e4n kaupunki ei ole t\u00e4ll\u00e4 teemalla Suomessa profiloitunut, mutta korkeakoulujen kaupunkikisassa kisailijoita l\u00f6ytyy yllin kyllin. <\/p>\n\n\n\n
Vantaan tulee siis olla Suomen paras yrityskaupunki ja Suomen paras ammattilaisten kaupunki. N\u00e4ill\u00e4 ev\u00e4in Vantaan talous saadaan paremmalle tolalle. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Politiikassa on mielest\u00e4ni t\u00e4rkeint\u00e4 hahmottaa kokonaisuuden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t useat osakokonaisuudet ja n\u00e4hd\u00e4 asioiden syyt, seuraukset sek\u00e4 vaikutukset toisiinsa. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee erityisesti talouskysymyksiss\u00e4, jossa pienikin liikahdus yhdess\u00e4 asiassa voi aiheuttaa melkoisen dominopalikka-efektin. Vantaan kaupunki on sitoutunut MAL-tavoitteisiin, jotka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t Vantaan kaavoittavan uutta asumista joka<\/p>\n